Pentti Varhama syntyi Helsingissä loppuvuonna 1951. Varhaman perhe muutti Lahteen pojan ollessa kaksivuotias. Pentti sai ensimmäisen kitaransa vuonna 1967 ja innoittajana toimi tuolloin mm. brittiblues edustajanaan John Mayall. Nopeasti alkoivat isoveljen Muddy Waters ja Howlin’ Wolf levyt pyöriä enenevässä määrin levylautasella. Sitten Varhama tutustui akustiseen countrybluesiin ja kyseisen tyylin vimmattu treenaaminen alkoi. Innoittajina toimivat mm. Son House, Robert Johnson ja Charlie Patton. Baby Boy Varhamasta tulikin yksi maamme ensimmäisiä countrybluestaitajia.

Ensimmäiset bändit

Lyseolainen Varhama soitteli koulukavereidensa kanssa mitä erilaisimmissa bändeissä lähinnä rock’n’rollia ja rhythm & bluesia ajan hengen mukaan ja välillä keikkakuntoa testattiin koulujen konvissa. Varhama liittoutui v. 1969 ex-The Lords/Tinkle –miehen Juhani ”Pappa” Kalliomaan ja Tuomo Piipposen kanssa. Bändi teki keikan pari nimellä Oracle. Samoja aikoja Vesa Lattusen kanssa oli bändihommaa ja ohjelmistoon tuli enemmän ”oikeaa” bluesia ja Vesan taholta vastaavasti Dylania. Kaksikko soitti mm. legendaarisella Rautakamarilla. Varhama alkoi tehdä lisääntyvässä määrin soolokeikkoja ja kuinka ollakaan, lähinnä akustista countrybluesia ja taitelijanimi Baby Boy Varhama vakiintui.

Turussa järjestettiin vuonna ’70 taidetapahtuma, jonka puuhamies oli Pekka Gronow. Tilaisuudessa esiintyivät Poutiaisen veljesten Fire Blues, Baby Boy Varhama ja legendaariset John Littlejohn & Eddie Boyd, ja tapahtuma nauhoitettiin televisiolle. Varhamalle järjestyi muitakin mielenkiintoisia keikkoja mm. Vanhalle Ylioppilastalolle, jossa mies lämmitteli mm. jo äsken mainittuja Littlejohnia ja Boydia, sekä Eddie Burnsia.

Vuonna 1971 armeijan harmaat tulivat Pentille tutuiksi. Päästyään intistä Pentti teki sekalaisia töitä ja soitteli viikonloppuisin Kari Raution tanssibändissä ja soolona bluesia.

Seuraavana vuonna Baby Boy Varhama levytti Ep -levyn, jonka Finnish Blues Society julkaisi. Kuudesta omasta biisistä kolme on akustista Varhamaa soolona ja kääntöpuolen kolme sähköistä bändibluesia. Soittokavereina studiossa häärivät lahtelaiset Esa ”Palsa” Lahti bassossa ja Pekka Sormunen kannuissa eli silloisen Raution yhtyeen rytmiryhmä.

Keski-Suomesta käsin…

Vuonna 1973 Varhama lähti Jyväskylään opiskelemaan historiaa. Pentti tutustui kemiläiseen kitaristi Heikki Ansaan ja pian löytyi myös yhteinen sävel. Jossain vaiheessa heidän duonsa muuttui kolmikoksi, kun vanha tuttu Lahdesta, Jarski Poutiainen liittyi keikoille mukaan. Pentti Varhama teki lisäksi Jyväskylä - Äänekoski - Suolahti akselilla välillä viikonloppuisin myös perinteisiä tanssikeikkoja rahoittaakseen opiskelujaan.

Varhama-Ansa-Puotiainen aktivoitui uudestaan kahden keikan ajaksi vuonna 2003. Mukana olivat harpisti Ismo Haavisto ja toisella kerralla Pekka Partanen rummuissa, toisella ”Kuja” Salmi. Tästä vahvasti countrybluesia veivaavasta ”reunionista” sai alkunsa mitä mainioin Baby Boy Varhama & The Jinx.

Baby Boy Varhama kiinnostui jazzista ja bluesmiehen mielessä kyti ajatus kasata reilusti jatsahtava bluesbändi. Hengenheimolainen löytyi jyväskyläläisestä Juha Kaltialasta ja kun mukaan tulivat Juha Saksa ja Hannu Lehtoranta, oli bändi kasassa; Baby Boy Varhama & Blue Drag. Ryhmän ensimmäinen keikka oli Jyväskylän Yliopistolla vuonna 1978. Miehistö vaihtui sittemmin vuosien saatossa, mutta musiikillinen johtoajatus pysyi vakaana: ei kolmen soinnun ränttätänttää, mutta toinen jalka silti bluesin kamaralla – Leroy Carrista ja Blind Willie Johnsonista Miles Davisiin ja John Coltraneen.

Vuonna ’84 liittyi bändiin lahtelainen puhaltaja, Martti Peippo ja hän oli mukana yhtyeen ensimmäisellä cd:llä Blues In My Heart. Peipon tilalle sittemmin tuli tenorisaksofoniin Markku Rinta-Pollari. Muut Blue Drag -veikot levyllä ovat: Baby Boy Varhama (laulu, kitara), Matti Laukkanen (piano), Pekka Törmänen (basso) ja Raimo Väyrynen (rummut). Yhtyeen toinen cd-levy Don’t Be On The Outside julkaistiin vuonna 2000.

Blue Drag hiljeni Laukkasen erottua ryhmästä, mutta mainittakoon tässäkin yhteydessä, että ”bändin henki elää ja pihisee edelleen.”

Paluu Lahteen, Suomen Chicagoon

Blue Drag –yhtye piti Jyväskylää tukikohtanaan, mutta historian opettajaksi valmistuttuaan Varhama joutui muuttamaan useasti työnsä perässä. Vuonna 1983 mies sai töitä Orimattilasta ja asettui takaisin Lahteen.

Varhaman seuraava merkittävä musiikillinen yhteistyökumppani oli Pepe Ahlqvist. Pepellä oli duo Kalle Jämsenin kanssa, mutta vuodesta ’84 lähtien soittokaveriksi vakiintui Baby Boy Varhama ja kaksikon kiireisintä aikaa olivat vuodet ’86-’87. Akustista bluesia kitaralla ja huuliharpulla. Miehet kehittivät kouluihin suunnatun ”bluesopetuspaketin” – Pentin hiihtolomien aikaan kaverukset esiintyivät päivisin koulujen oppilaille eri puolella Suomea ja iltaisin bluesia veivattiin paikallisissa kuppiloissa. Baby Boy Varhama, lehtori ja blueslaulaja, auttoi kuulemma kummasti noiden päiväkeikkojen myyntiä. Täytyypä ”herroille” hattua nostaa, sillä mitä mainioin tapa tuoda bluesia tunnetuksi junioreille – oikeaa bluesin lähetystyötä!

Lahti Big Band oli seuraava kiinnitys, jossa Pentti Varhama toimikin useamman vuoden orkesterin vakituisena solistina. Näihin aikoihin Lahti Big Band esitti kolmen setin ohjelmiston jatsipohjaista bigbandbluesia. Sittemmin orkesterinjohtaja Martti Peippo luotsasi ohjelmistoa yhä swinginpään suuntaan ja 90- luvun alussa Pentti jäi pois.

Varhama soitteli joskus vuoden ’88 tienoilla Järvisen Topin kanssa (Lahti Big Bandin kitaristi) akustista jazzkitarameininkiä. Mukaan tuli basisti Harri Keinonen, jonka korvasi pian Pekka Törmänen. Trio hahmottui jo oikeaksi bändiksi, kun Pentti ja Topi ryhtyivät soittamaan puoliakustisia kitaroita, Ako Kiiski tarttui bassoon ja Mikko Järvinen rumpukapuloihin. Mutta projekti hiipui jo 90 –luvulle tultaessa.

Bluesrockia – The Baby Boy Varhama Blues Band

Varhama suunnitteli kahdeksankymmentäluvun puolessa välin sähköistä blues-rockbändiä, joka soittaisi valtaosin hänen omia sävellyksiään – niitä oli vuosien varrella kertynyt pöytälaatikkoon. Sopivat miehet löytyivät joskus 80/90 –luvun taitteessa ja homma polkaistiin käyntiinkin, vaan lyhytaikaiseksi jäi Blues Business. Bassoa siinä soitti Jarski Poutiainen, rummuissa oli Hanski Rontu, koskettimissa Jari Puheloinen ja perkussioista vastasi Timo Ronkainen; Baby Boy lauloi ja soitti kitaraa. Vaikka homma tyrehtyi, jäi kaipaus yhtyeen konseptista.
Asia tuli sopivasti esille vuonna ’98, jolloin Jarski Poutiainen ja Jaska Heinonen kysyivät, olisiko Varhamalla jemmassa J. Leinon bändille sopivia bluesbiisejä. Niinpä Pentti kasasi itseään nuoremmista, entisistä Tiirismaan koulun oppilaista (ko. koulussa Varhama on toiminut jo vuosia historian opettajana ja on kuulemani mukaan pidetty opettaja) yhtyeen, jolla aikoi äänittää vain demobiisit Leinon bändin kuultavaksi. Ryhmittymän bändikemia toimi loistavasti, ja niinpä konklaavi on edelleen aktiivinen nimellä THE BABY BOY VARHAMA BLUES BAND. Rumpuja soittaa Matias Partanen, bassossa on Esa Korja, kitaroissa Daniel Harkin & B.B. Varhama ja lyömäsoittimissa Lari Hermanni Lius.

Baby Boy Varhama & Misc. Co.

BABY BOY VARHAMA & MISC. Co. sai alkunsa kesällä 1994. Silloin Pentti Varhama soitteli yhdessä Jari Ojalaisen (ex –Pallosalama) kanssa varhaisjatsia ja countrybluesia, sekä muutakin perinteistä amerikkalaista musaa. Miehet huomasivat, että homma tarvitsee bassoa tai ennemminkin tuubaa ja pestin sai Petri Keskitalo (myöhemmin mm. Helsingin Kaupunginorkesterissa). Seuraavaksi ryhmään etsittiin pasunisti, Petri Juutilainen (silloin Helsingin Poliisisoittokunta). Kokoonpano vakiintui viisi miehiseksi v. ’99, jolloin mukaan tuli viulisti Antti Heerman.

Baby Boy Varhama & Misc. Co. on kerta kaikkiaan loistava kombinaatio ja perinteinen amerikkalainen musiikki saa vaikuttavaa tulkintaa – junamies Jimmie Rogersista aina Ellingtonin ja Armstrongin kautta Taj Mahaliin. Mikä parasta, yhtye kykenee tekemään esittämistään ”klassikoista” ihan oma soundisen kokonaisuuden, joka svengaa ja saa meikäläisen hyvälle tuulelle. Konsepti on onnistuneesti taltioitu myös cd:lle Swing That Music! (2003), johon kannattaa tutustua! Keikkoja ajatellen Misc. Co.n saaminen koolle ei ole aina helppoa, koska miehet vaikuttavat eri paikkakunnilla ja jokaisella on paljon muita alanhommia.!

Gospelia ja jazzia feat. Miikka Kallio

Pentti Varhama ja Miikka Kallio aloittivat yhteistyönsä 2000-luvun taitteessa. Alussa oli vain kaksi miestä, laulu ja piano. Riisuttua, mutta vaikuttavaa hengenravintoa myös musiikillisesti. Ohjelmisto koostui harkitusti valikoiduista jazzstandardeista, spirituaaleista ja gospelbiiseistä. Vähitellen mukaan tulivat basisti ja rumpali ja ohjelmisto eriytyi kahteen suuntaan: toisaalta Baby Boy akustisen pianotrion (piano, kontrabasso, rummut) säestämänä laulamassa jazzillisesti sovitettua afrikkalais-amerikkalaista hengellistä musiikkia, toisaalta Baby Boy ja sama trio, mutta Miikka vaihtaa sähköiseen keyboardiin. Proggis käsittää groovepohjaista souljazzia tämän genren bluesia unohtamatta, tanssillisempaankin makuun. THE MIIKKA KALLIO TRIOn koostumus bändiliideri/pianistin lisäksi on basisti Conor MacCarthy ja rumpali Lari Hermanni Lius. Perinteistä gospel-ohjelmistoa Pentti esittää myös Lahden gospelkuoron solistina.

"Lahti Blue"-projekti poikii levytyksiä

Baby Boy Varhama kasasi kesällä 2003 Lahti Blue -nimisen projektin Lahden Jazztorille yhtä päiväkeikkaa varten. Punaisena lankana toimi laaja-alainen musiikillinen kokonaisuus eri vivahtein - ohjelmisto sisälsi bluesin monia variaatioita sekä gospelia - ja toteutus tehtiin lavalla useiden eri paikallisten musikanttien kanssa, jotka mies oli kutsunut mukaansa. Homma toimi, yleisö piti kokemastaan ja kaikilla osallistujilla oli hyvä meininki keskenään, joten konsepti jäi elämään Varhaman mieleen.

Idean jalostuttua ilmestyi alkuvuodesta 2005 cd -levy, joka kantoi myös nimeä "Lahti Blue". Perusrungon muodosti jälleen toimivaksi havaittu THE BABY BOY VARHAMA BLUES BAND kera konsertista tutuin vierailijoin (Johanna Aarnio, Ismo Haavisto, Aapo Halonen, Pekka Haukijärvi, Miikka Kallio, Jarkko Kiiski, Kimmo Parviainen ja Marjaana Turunen). Levyn kymmenestä biisistä puolet on Pentti Varhaman omatuotantoa; lainatkaan eivät niitä kalutuimpia klassikoita. Onnistunut ja mukavan vastaanoton saanut äänite alleviivaa alkuperäisen kattauksen monipuolisuutta olematta tallenteenakaan kiusallinen sillisalaatti.

Marraskuussa 2007 ilmestyi hyväksi havaitulla metodilla toteutettu "The Year Of The Blues", joka on vahva näyttö Varhaman lauluntekotaidoista ja tyylitajusta sekä yleensäkin lahtelaisesta bluesosaamisesta. Mies on ystävineen onnistunut tekemään monipuolisen, parasta afrikkalais-amerikkalaista perinnettä kunnioittavan kokonaisuuden, joka on ehdottomasti tätä päivää vahvasti omalla materiaalilla. Maestroa säestävät luottobändeinä niin THE BABY BOY VARHAMA BLUES BAND kuin MIIKKA KALLIO TRIOkin. Vierailijoina kappaleiden soittajaluetteloissa mainitaan Kimmo "Kippari" Parviainen, Ismo Haavisto, Panu Savolainen, Marle Mikkola, Maria Byman, Erika Heikkilä ja Ida Ilmola. Ilmiselvästi kesä- ja heinäkuussa Orimattila-instituutin studiolla on vallinnut poikkeuksellisen hyvä ja rento meininki, jonka Sami Järvinen on onnistunut vieläpä tallentamaan äänitteen urille. Blues of the year! Suosittelen!

BABY BOY VARHAMA & THE JINX

–yhtyeelle uskallan povata loistavaa tulevaisuutta. Bändin koostumus on yhdistelmä vuosien mukanaan tuomaa syvyyttä, bluessoittokokemusta sekä nuorempien soittajien näkemystä oikeasta countrybluesbändistä! Homma toimii käytännössä erinomaisesti! Kokoonpanohan on Pentti Varhama, Ismo Haavisto, Jarmo ”Jarski” Poutiainen ja Matias Partanen.

TheYodel Boys

Baby Boy Varhaman uusin bändiviritelmä sai alkunsa kulmakunnan koulun pelastamiseksi tehdystä keikasta. Sitä varten kerättiin "kulman kundit", joihin kuuluu Poutahaukat-yhtyeestä ja Aki Kaurismäki -yhteyksistä tuttu laulaja ja basisti Marko "Ismonveli" Haavisto. Pena ja Marko ovat naapureita, joita yhdistää rakkaus Hank Williamsin musiikkiin ja vanhaan rock and rolliin. Henkilö- ja musiikkikemiat loksahtivat taas kohdalleen ja bändi sekoittaa akustista kantri, blues ja rock ´n´ roll -soppaansa toisena kitaristinaan Tommi Lievemaa ja rumpalinaan Lari Hermanni Lius.

Monta rautaa tulessa!

Historian opettaja Pentti Varhama näyttää pitävän elämäntilanteesta, ettei hänelle synny vapaa-aikoina turhaa tyhjäkäyntiä. Bluesmuusikko Baby Boy Varhama tuntuu haluavan, että soittaminen on mahdollisimman mielekästä ja eritoten haasteellista urautumista vältellen. Blues Band, Misc. Co., The Jinx ja yhteistyö Miikka Kallion ja Marko Haaviston kanssa ovat nyt tällä hetkellä hänen elämänsä henkireikiä! Näiden lisäksi vielä kiinnostavat, lyhytaikaiset projektit ja bändivierailut.

Penan saattaa silloin tällöin pongata jostakin paikallisesta klubista, baarista tai kamarimusiikkikonsertista, jos illan akti on hänestä musiikillisesti kiinnostava ja eikä ole muita menoja. Miehellä riittää mielenkiintoa myös seurailla, mitä musiikkirintamalla; eritoten bluesgenressä tapahtuu. Baby Boy Varhama on minusta bluesmies henkeen ja vereen, mutta ilman älytöntä puritanismia! Vaatimaton ja leppoisa mies, jolla on ilokseni kunnianhimoisia suunnitelmia myös tulevaisuuden varalle sekä taitoa ja näkemystä toteuttaa niitä.

Hara Järvinen

(kirjoittaja on lahtelainen postimies; musiikin suurkuluttaja, joka vapaa-aikanaan toimii Lahden Rytmin Ystävät ry. –nimisessä musiikkiyhdistyksessä. Hän on Lahti Blues & Roots –tapahtuman puuhamiehiä. Haralla on lisäksi outo viehtymys selvitellä päijät-hämäläistä bändihistoriaa. P.V.)

Takaisin ylös